Somalian kriisitilanne

Somalian kriisitilanne

--- Afrikan sarven hätätila on maailman pahin humanitaarinen kriisi nykypäivänä ---

Kriisin juuret menneisyydestä nykypäivään

Suurimpana pohjustavana syynä Somalian kriisille voidaan pitää Somaliaa jo pitkään vaivannutta suurta ongelmaa, toimivan keskushallinnon puutetta. Jo vuodesta 1991 lähtien Somalian hallinnollinen tilanne on lähtenyt huimaan laskuun sisällissodan myötä. Tämä Hallinnon hajaantuminen tarjosi hyvän mahdollisuuden Somaliassa jo 1800 luvulta vallinneen monimutkaisen sukukontakteihin perustuvan ”klaanijaon” vallankaappauksiin omista alueistaan, joka taasen johti klaanien välisiin erimielisyyksiin ja sitä kautta sisällissotaan.

Aluksi Somalian sisällissota tilanne keskittyi lähinnä eri klaanien välisiin taisteluihin ja erimielisyyksiin. Myöhemmin vuonna 2006 Somalian islamistit ryhmittyivät Somalian islamistiseksi tuomioistuimeksi ja onnistui valtaamaan suurimman osan koko maasta hallintaansa. Islamististen joukkojen kärkeen nousi tiukkaa kuria pitävä järjestö nimeltään Al-Shabaab, joka on tunnustanut omaavansa yhteyksiä Al-Qaidaan. Tästä lähin klaanien väliset välienselvittelyt muuttuivat islamistien ja Somalian väliaikaishallituksen väliseksi sisällissodaksi ja koko maan tilanne alkoi rappeutua entisestään huimaa vauhtia.  Myös Afrikan sarven luonnolliset sijainnista johtuvat ongelmat kuten kuivuus ja köyhyys hankaloittivat tilannetta entisestään, sotaisan hallintotilanteen lisäksi maan kansa alkoi väistämättä luisua aina vain suurempaa ihmisjoukkoa koskevaan nälänhätään.

Tilannetta vaikeuttaa entisestään se, että Al-Shabaab ei ole missään vaiheessa ollut suostuvainen rauhanneuvotteluihin, ennen kuin kaikki ulkomaalainen avustustoiminta sekä siviilien kannalta että sotilaallisesti lakkautetaan. Jos Al-Shabaabin vaatimuksiin suostuttaisiin, Somalialla ja sen kansalla ei olisi mitään mahdollisuutta selvitä sotien jo tähän asti aiheuttamista tuhoista sekä nälänhätäongelmasta. Jos sotimista Al-Shabaabia vastaan kuitenkin jatketaan vanhaan malliin, voivat seuraukset olla yhtä katastrofaaliset. Maa on joutunut pattitilanteeseen. Suurena huolenaiheena on myös evakkoon lähteneiden ihmisten muodostamat suuret nälänhätäalueet, joista ihmisten ahdingon kasvaessa pelätään syntyvän sotatantereita elintarvikkeiden ja henkiinjäämisen puolesta. Suuren kriisin ainekset ovat kasassa!

Kriisi aikajanalle

Kriisin voidaan katsoa alkaneen vuodesta 1991, jolloin Somalia ajautui sisällissotaan vanhan klaanijaon klaanien erimielisyyksien takia. Maan keskushallinto hajaantui hyvin olemattomaksi ja maa jäi periaatteessa johtamattomaan tilaan. Vuonna 2002 Afrikan valtioiden yhteistyöjärjestö päätti aloittaa EU:n rahoittaman rauhanprosessin. Neuvottelut olivat pitkät ja tuskalliset sekä osapuolten suuren määrän, että jo valmiiksi maassa vallitsevan lähes johtajattoman tilanteen vuoksi. Vuonna 2004 Neuvotteluissa kuitenkin päädyttiin läpimurtoon jonka seurauksena Somalialle syntyi väliaikaishallinto.

Toiveet rauhasta olivat väliaikaishallinnon muodostamisen aikaan vahvat, mutta kuinka ollakaan, klaanien väliset erimielisyydet eivät päättyneet tähän. Mogadishun kaupunki pysyi väliaikaishallinnon kovasta yrityksestä huolimatta kilpailevien sotapäälliköiden hallinnassa ja tilanne alkoi luisua väliaikaishallinnon käsistä.

Vuonna 2006 Somalian johtoon nousi heikohkon valtion ylitse islamilaisten tuomioistuinten neuvosto, jonka johtavana elimenä toimi islamistijärjestö Al-Shabaab. Islamistit valtasivat nopeasti suuren osan Somaliasta omaan hallintaansa, joka ei miellyttänyt valtion väliaikaishallintoa. Ajauduttiin sotaan Islamistien ja väliaikaishallinnon kesken. Vuoden 2006 loppupuolella Islamistien ja väliaikaishallinnon välillä päästiin kaikesta huolimatta aloittamaan rauhan-neuvottelut, jotka kuitenkin päättyivät lyhyeen Islamistien huomatessa väliaikaishallinnon itselleen samaan aikaan värväämät Etiopialaiset vahvistusjoukot. Tästä suivaantuneena Islamistit värväävät vahvistusjoukkoja Somalian naapurimaasta, Eritreasta, joka johtaa tilanteeseen jossa kummankin taistelevan osapuolen joukot ovat suuret. Yhteenotosta ei siis olisi luvassa kaunista jälkeä.

Loppuvuodesta 2006 väliaikaishallinnon ja islamistien joukot apunaan omat vahvistuksensa, ajautuvat odotettuun ja pelättyyn suureen yhteenottoon, jonka seurauksena Islamistinen tuomioistuin saatiin hajaantumaan. Väliaikaishallinnon puolelta elettiin jälleen toiveikasta aikaa, kunnes huomattiin, etteivät islamistien väkivaltaisuudet loppuneetkaan tähän joukot hajottaneeseen iskuun. Tilanne vain äityi hankalammaksi, kun islamistiset järjestöt ja liikkeet olivat hajautuneet ympäri maata, ja väkivaltaisuuksien kohteita sekä lähteitä oli entistä vaikeampi paikantaa. Heikon väliaikaishallinnon keinot alkavat käydä vähiin.

Vuonna 2007 ulkomaat huomaavat tapahtumien vakavuuden ja YK:n rauhanturvaajia aletaan tuoda Somalian maaperälle. Tämä johtaa siihen, että vuosina 08 ja 09 sodan vastapuolia tukeneet valtiot Etiopia ja Eritrea vetäytyvät taistelusta YK:N rauhansopimuksen seurauksena.  Tilanne Somaliassa rauhoittuu hieman. Helpotuksen huokauksista huolimatta, kriisi ei ole vielä lähelläkään loppuaan.

Kriisitilanne tällä hetkellä

Helmikuussa 2010 Al-Shabaab nostaa taas vahvasti päätään ja ilmoittaa liittävänsä hetken jo hieman vaisumpana riehuneen sotansa Somalian hallintoa vastaan Al-Qaidan pyhään sotaan (Jihad). Tämä herättää sekä Somalian hallinnossa, että kansalaisissa kauhunsekaisia tunteita ja suurta terrorismin pelkoa, eikä suotta. Kesällä 2010 Al-Shabaab suoritti kansainvälistä huomiota saavuttaakseen itsemurhaiskun Ugandan pääkaupunkiin. Isku toimi viestinä sekä YK:lle, että Somalian hallinnolle siitä, että Al-Shabaab ja islamistit ovat taas sotajalalla. Alkuvuodesta 2011 YK:n rauhanturvaajien ja Islamistien välillä koettiin useita yhteenottoja, joista suurin osa päättyi Islamistien osalta tappiollisesti. Useiden tappioiden jälkeen Al-Shabaab ilmoitti virallisesti liittyvänsä täysipainoisesti terroristijärjestö Al-Qaidaan. Viimeisin suuri Al-Shabaabin terroriyritys kohdistui Somalian hallintoon toukokuussa 2012, kun järjestö yritti murhata Somalian presidentin. Somalian ja Islamistien välinen taistelu jatkuu kiihkeänä koko ajan.

Kun kriisitilannetta tarkastellaan Somalian kansalaisen näkökulmasta, suurimmaksi hädäksi muodostuvat puutteelliset evakkoleirit ja paha nälänhätätilanne. Valtion talous painottuu koko ajan yhä enemmän sotimiseen, eikä varaa kansalaisten asioiden hoitamiseen yksinkertaisesti ole. Ulkomaalaista apua vaikeuttaa se seikka, että Al-Shabaab estää väkivaltaisesti suurimman osan avustuskuljetuksista. Somaliassa on tällä hetkellä N. 1.5milj maansisäistä pakolaista, jotka asuvat pakolaisleireillä. Leirien nälänhädän pelätään johtavan pakolaisten välisiin sotiin elintarvikkeista ja eloonjäämisestä.  Somalia Crisis far from over

Katsaus tulevaisuuteen

Somalian kriisitilannetta koitetaan helpottaa kaikin mahdollisin tavoin, ja varsinkin Somalian kansan osalta. YK on luvannut tehostaa avunantoaan Al-Shabaabin vastusteluista huolimatta. Vaikka YK tehostaakin avunantoaan, se ei silti välttämättä ole tarpeeksi pelastamaan Somalian nälänhädästä ja kurjuudesta kärsivää kansaa, ainakaan kokonaisuudessaan, menetyksiä kansan osalta on ollut ja tulee olemaan, mutta tehostettu kriisiapu totta kai pelastaakin useita ihmishenkiä.

Itse sodan tilannetta lähitulevaisuudessa on vaikea lähteä arvioimaan, koska Al-Shabaab ei ole uutislähteiden mukaan vuotanut minkäänlaista tietoa joukkojensa vahvuudesta julkisuuteen. Myös vahva liitos Al-Qaidaan heiluttaa tilannetta vakavampaan suuntaan. On fakta, että suuri osa Somaliasta on edelleen Islamististen joukkojen hallinnassa, ja heikolle hallitukselle tulee olemaan erittäin suuri haaste pelastaa tilannetta edes YK:n avulla. Mielestäni ainoa pakokeino Somalian tilanteessa olisi löytää joku sopuratkaisu, joka tyydyttäisi myös Islamistit, mutta tämä onkin helpommin sanottu kuin tehty.

Tilanteeseen voidaan kuvitella ratkaisua, jossa joku suurvalloista, kuten USA pistäisi tilanteelle stopin, heidän resursseillaan tilanteen kontrolloiminen olisi erittäin helppo nakki. On kuitenkin epätodennäköistä, että mikään suurvalloista lähtee auttamaan Somaliaa, koska heidän omat kansainväliset etunsa olisivat vaakalaudalla.

Oma ennustukseni on, että Somalian kriisi tulee jatkumaan vielä pitkälle tulevaisuuteen, mutta siitä pelastautuminen on mahdollista suurella yhteiskunnallisella panostuksella ja avustuksella sekä sotilaallisesti että kansallisesti.

 

Lähteet

-          Helsingin sanomat

-          Reuters

-          Allafrica news

-          Iltalehti

-          Afrikansarvi.fi

-          Yle TV1, Dokumenttiprojekti: Yhden miehen rauha

-          Tutkimus: Radical Islam in East Africa (Angel Rabasa, Harvard University 2009)  

-          Isku Mogadishuun, Ridley Scott, 2001 (elokuva, lähteeseen suhtauduttu kriittisesti)

Lauri Torkkeli 3A