Perusinfo
Pohjois-Kaukasia sijaitsee niemimaalla Mustanmeren ja
Kaspianmeren välissä. Pohjois-Kaukasiaan (-Kaukasukseen) luetaan yleensä: Tshetshenia,
Adygeia, Karatšai-Tšerkessia, Kabardi-Balkaria, Pohjois-Ossetia-Alania,
Ingusetia, ja Dagestan. Alue kuuluu Venäjän federaatioon. Vaikka usea maa on
tasavalta ja niissä on itsehallinto, johtaa niitä kuitenkin venäläismieliset
hallitsijat.
Konfliktin juurista
latvaan
Nykyisen Pohjois-Kaukasian konfliktin lähimmät ja isoimmat
juuret ovat 1994 käydyssä sodassa jossa vastakkain olivat lähes vasta itsenäistynyt
Tshetshenia ja Venäjä. Vanhimmat juuret lienevät kuitenkin 1800-luvun puolivälissä
kun Venäjä vuosikymmenten taistelun jälkeen valloittaa Tshetshenian. Tästä, ja
Tshetsheenien tahdosta olla itsenäinen valtio, eikä osa Venäjän federaatiota kumpuaa
edelleen motivaatio Tshetsheeni-mielisten vastarintaan. Myös Stalinin aikaiset
vainot Tshetsheenejä kohtaan aiheuttavat edelleen katkeruutta.
Vuonna 1991 Neuvostoliiton hajottua vanha kommunistihallinto syöstiin vallasta ja uusi presidentti julisti Tshetshenian itsenäiseksi valtioksi. Venäjä lähetti nopeasti sotilaita estämään itsenäistymisen, mutta Tshetsheenit nöyryyttivät venäläiset sotilaat. 1994 Venäjä kuitenkin aloitti sotatoimet itsenäistynyttä Tshetsheniaa vastaan ja lähetti noin 75 000 miestä kukistamaan Tshetshenian vastarintaliikkeen. Tshetsheeni-taistelijat kuitenkin pystyivät moninkertaisesta alivoimastaan huolimatta muodostamaan niin vahvan vastarinnan että sota päättyi 1997 rauhansopimukseen.
Vuonna 1991 Neuvostoliiton hajottua vanha kommunistihallinto syöstiin vallasta ja uusi presidentti julisti Tshetshenian itsenäiseksi valtioksi. Venäjä lähetti nopeasti sotilaita estämään itsenäistymisen, mutta Tshetsheenit nöyryyttivät venäläiset sotilaat. 1994 Venäjä kuitenkin aloitti sotatoimet itsenäistynyttä Tshetsheniaa vastaan ja lähetti noin 75 000 miestä kukistamaan Tshetshenian vastarintaliikkeen. Tshetsheeni-taistelijat kuitenkin pystyivät moninkertaisesta alivoimastaan huolimatta muodostamaan niin vahvan vastarinnan että sota päättyi 1997 rauhansopimukseen.
Sota puhkesi taas 1999. Venäjä nöyryytti koko Tshetshenian
kansaa, myös viattomia siviilejä, hajottamalla Tshetshenian pääkaupungin Groznyin
lähes maan tasalle.
Tshetsheeni-taistelijoiden hävittyä suora sota he vaihtoivat
taktiikkaa. Vielä tänäkin päivänä Tshetsheeni-kapinalliset harjoittavat
sissisotaa ympäri Venäjää. Jotkut kutsuvat kapinallisten harjoittamaa toimintaa
terrorismiksi, mutta hei, toisen terroristihan on toisen vapaustaistelija.
Pohjois-Kaukasia
2010-luvulla
Tätä nykyä konflikti on levinnyt Tshetsheniasta koko
Pohjois-Kaukasiaan, etenkin Ingusetiaan ja Dagestaniin. Pakolaisvirrat
Tshetsheniasta pois ovat suuret. Nykyään tshetsheeneitä asuu vähemmän
Tshetsheniassa kuin ulkomailla. Etenkin naapurivaltiot ovat täynnä
tshetsheenejä, myös kapinallisia jotka suorittavat taktisia ”terrori-iskuja”.
Tshetsheeni-kapinalliset ovat olleet aktiivisia
taistelussaan. He ovat suorittaneet
viimeisen kymmenen vuoden aikana useita iskuja ympäri Venäjää. Useista iskuista
vastuun otti kapinajohtaja Shamil Basajev.
Basajev menehtyi kuorma-auton räjähdyksessä Ingushiassa 2006. Venäjä ilmoitti
turvallisuusjoukkojensa olevan surman takana. Nykyään kapinaa johtaa Doku Umarov. Umarov on vastuussa mm. Moskovan
Domodebovodon lentokentällä räjähtäneestä pommista 2011. Pommi surmasi 36
ihmistä ja haavoitti 180.
Viimeisin ilmoitus suuresta välikohtauksesta saatiin
21.10.2012. Venäjä ilmoittaa surmanneensa 49 tshetsheeni-taistelijaa
Pohjois-Kaukasian alueella ja tuhonneensa 90 ”tukikohtaa”. Iskujen tarkka
ajankohta ei ole median tiedossa.
Tulevaisuuden näkymät eivät ole järin valoisat. Vaikka
aiemmin on rauhantarjouksia lentänyt puolelta toiselle, ei niitä ole 2000-luvulla
hyväksytty pysyvästi. Koska iskuja tapahtuu edelleen molemmin puolin, voidaan
olettaa että rauhaa tuskin saadaan lähivuosina. Iso uhka on myös Sotshissa, Krasnodarissa
2014 järjestettävät talviolympialaiset, joka olisi vapaustaistelijoille oiva
kohde.
Ihmisoikeudet
Pohjois-Kaukasiassa
Mitkä ihmisoikeudet? Jo Neuvostoliiton aikaan
Pohjois-Kaukasiassa ihmisoikeuksia on tallottu isolla kengällä. J. Stalinin
valtakaudella tshetsheenejä vainottiin. Heitä kidutettiin ja kohdeltiin
epäinhimillisesti. Pohjois-Kaukasiassa on nykyhallinnon alaisena kadonnut
paljon ihmisiä ja katoamisista on tullut niin tavallinen ilmiö, että kansainvälinen
ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on ilmoittanut katoamisen määrän olevan
jo rikos ihmisyyttä vastaan. Kadonneita
sitten vuoden 1999 on arvioitu olevan 3000–6000. Maailmaa on kuohuttanut myös
ihmisoikeusaktivistien ja toimittajien murhat Pohjois-Kaukasiassa.
Lähteet:
www.wikipedia.com
www.youtube.com
http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=41012
http://global.finland.fi/Public/default.aspx?contentid=70160
http://www.hrw.org/europecentral-asia/russia
www.hs.fi
Hieman tarkempia tulevaisuuden ennustuksia olisin ehkä kaivannut, vaikka ne tietysti kinkkistä pohdittavaa ovatkin. Mitä tapahtui -99 - 2010?
VastaaPoista- Muutamia tietoaukkoja, mutta kertoo pääkohdat ja isommat tapahtumat
-7
Konfliktin pääasiat on kerrottu hyvin ja työ etenee johdonmukaisesti. Jotakin tekstistä kuitenkin puuttuu. Lähdeluettelo olisi voinut olla myös tarkempi.
VastaaPoistaArvosana: 7½
Lyhyt mutta ytimekäs, lähdeluettelo jää hieman vajanaiseksi...
VastaaPoistaMinä pidin!
8
Tekstin alussa on hyvä, että siihen on aseteltu tietoa alueesta ja sen kartta. Teksti vastaa pääosin oleellisiin kysymyksiin, mutta se olisi voinut olla hieman pidempi. Tekstin muotoilu olisi voinut olla parempi, esimerkiksi suurempi riviväli ja paremmin erotellut otsikot. Teksti on tyyliltään mukavan helppolukuista, mutta joissain kohdissa on outoja sanavalintoja.
VastaaPoista7
Omia mielipiteitä esitetty ihan kiitettävästi, sekä annettu hyvä peruspakkaus konfliktista. Kuvia olisi saanut olla ehkä pari lisää, mutta nuo kuvat ovat hyviä. Teksti etenee loogisessa järjestyksessä.
VastaaPoista8
Johdonmukaisesti etenevä teksti, jossa pääkohdat on otettu huomioon. Kuvat ovat plussaa ja erityisesti alueen kartta on hyvä lisäys. Muuten helppo lukea, mutta teksti on suurimmalta osin yhdessä pötkössä.
VastaaPoista7½
Helppolukuinen ja hyvin tiivistetty teksti eikä ainakaan tylsä. Sanavalinnat voisivat olla kuitenkin vähän "tieteellisempiä" että uskottavuus säilyisi, ja kappalejaot voisivat olla selkeämpiä. Lähdeluettelossa saisi myös olla enemmän tavaraa:)
VastaaPoista7
Teksti etenee johdonmukaisesti ja sitä on helppo lukea. Ehkä vähän outoja sanavalintoja välillä ja tulevaisuudesta ei ole ehkä kirjoitettu tarpeeksi, mutta hei, onhan tämä hyvä kirjoitus.
VastaaPoista8+
Tiivis teksti, joka antaa peruskuvan tilanteesta. Kuvat ovat plussaa ja ajoittainen pohdiskeleva sävy. Kieleen ja rakenteeseen voisi vielä vähän kiinnittää huomiota. Selvensi Pohjois-Kaukasian tilannetta hyvin siihen perehtymättömälle.
VastaaPoista7+
Teksti on varsin tiivistetty ja 2000-luvun tapahtumia ja tulevaisuuden näkymiä olisi voinut käsitellä laajemmin. Teksti on helppolukuista ja maanläheistä, mutta kappalejako olisi voinut olla selkeämpi.
VastaaPoista7½
2000-luku jäi melko auki. Teksti on lyhyt ja kappaleiden väliin olisi voinut tehdä tilaa ja siten selkeyttää etenemistä. Kielellisesti ok, sanavalinnat ja tyyli oli välillä ihmeellistä. Asiaa on, ehkä olisi voinut käsitellä vähän laajemmin aiheen eri aspekteja. Pääkohdat tulevat ainakin esille.
VastaaPoista7
Lyhyt teksti, josta tulevaisuuden näkymät jäivät puuttumaan. Kokonaisuudessaan ihan kelvollinen, mutta lisää kuvia ja videoita kaivattaisiin.
VastaaPoista7½
Kirjoittajan tuotos jää vähän lyhyeksi. Historian pitkää linjaa ei hahmota muutamasta toteamuksesta, muutoinkin näkökulmia ja joiden käännekohtien käsittelyä olisi voinut olla enemmmän. Toisaalta monia merkittäviä asioita onnistutaan selvittämään.
VastaaPoistaJotkut kielikuvat ("juurista latvaan", "isolla kengällä") häiritsevät lukijaa. Käytetyt teokset tulee merkitä lähdeluetteloon asianmukaisesti (standardi: tekijä, teos, painovuosi / koko verkkolähde).
AS: 7-