maanantai 19. marraskuuta 2012

Pohjois-Kaukasian konflikti


Perusinfo
Pohjois-Kaukasia sijaitsee niemimaalla Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä. Pohjois-Kaukasiaan (-Kaukasukseen) luetaan yleensä: Tshetshenia, Adygeia, Karatšai-Tšerkessia, Kabardi-Balkaria, Pohjois-Ossetia-Alania, Ingusetia, ja Dagestan. Alue kuuluu Venäjän federaatioon. Vaikka usea maa on tasavalta ja niissä on itsehallinto, johtaa niitä kuitenkin venäläismieliset hallitsijat.

Konfliktin juurista latvaan
Nykyisen Pohjois-Kaukasian konfliktin lähimmät ja isoimmat juuret ovat 1994 käydyssä sodassa jossa vastakkain olivat lähes vasta itsenäistynyt Tshetshenia ja Venäjä. Vanhimmat juuret lienevät kuitenkin 1800-luvun puolivälissä kun Venäjä vuosikymmenten taistelun jälkeen valloittaa Tshetshenian. Tästä, ja Tshetsheenien tahdosta olla itsenäinen valtio, eikä osa Venäjän federaatiota kumpuaa edelleen motivaatio Tshetsheeni-mielisten vastarintaan. Myös Stalinin aikaiset vainot Tshetsheenejä kohtaan aiheuttavat edelleen katkeruutta.
Vuonna 1991 Neuvostoliiton hajottua vanha kommunistihallinto syöstiin vallasta ja uusi presidentti julisti Tshetshenian itsenäiseksi valtioksi. Venäjä lähetti nopeasti sotilaita estämään itsenäistymisen, mutta Tshetsheenit nöyryyttivät venäläiset sotilaat. 1994 Venäjä kuitenkin aloitti sotatoimet itsenäistynyttä Tshetsheniaa vastaan ja lähetti noin 75 000 miestä kukistamaan Tshetshenian vastarintaliikkeen. Tshetsheeni-taistelijat kuitenkin pystyivät moninkertaisesta alivoimastaan huolimatta muodostamaan niin vahvan vastarinnan että sota päättyi 1997 rauhansopimukseen.
Sota puhkesi taas 1999. Venäjä nöyryytti koko Tshetshenian kansaa, myös viattomia siviilejä, hajottamalla Tshetshenian pääkaupungin Groznyin lähes maan tasalle.
Tshetsheeni-taistelijoiden hävittyä suora sota he vaihtoivat taktiikkaa. Vielä tänäkin päivänä Tshetsheeni-kapinalliset harjoittavat sissisotaa ympäri Venäjää. Jotkut kutsuvat kapinallisten harjoittamaa toimintaa terrorismiksi, mutta hei, toisen terroristihan on toisen vapaustaistelija.
Pohjois-Kaukasia 2010-luvulla
Tätä nykyä konflikti on levinnyt Tshetsheniasta koko Pohjois-Kaukasiaan, etenkin Ingusetiaan ja Dagestaniin. Pakolaisvirrat Tshetsheniasta pois ovat suuret. Nykyään tshetsheeneitä asuu vähemmän Tshetsheniassa kuin ulkomailla. Etenkin naapurivaltiot ovat täynnä tshetsheenejä, myös kapinallisia jotka suorittavat taktisia ”terrori-iskuja”.
Tshetsheeni-kapinalliset ovat olleet aktiivisia taistelussaan.  He ovat suorittaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana useita iskuja ympäri Venäjää. Useista iskuista vastuun otti kapinajohtaja Shamil Basajev. Basajev menehtyi kuorma-auton räjähdyksessä Ingushiassa 2006. Venäjä ilmoitti turvallisuusjoukkojensa olevan surman takana. Nykyään kapinaa johtaa Doku Umarov. Umarov on vastuussa mm. Moskovan Domodebovodon lentokentällä räjähtäneestä pommista 2011. Pommi surmasi 36 ihmistä ja haavoitti 180.
Viimeisin ilmoitus suuresta välikohtauksesta saatiin 21.10.2012. Venäjä ilmoittaa surmanneensa 49 tshetsheeni-taistelijaa Pohjois-Kaukasian alueella ja tuhonneensa 90 ”tukikohtaa”. Iskujen tarkka ajankohta ei ole median tiedossa.
Tulevaisuuden näkymät eivät ole järin valoisat. Vaikka aiemmin on rauhantarjouksia lentänyt puolelta toiselle, ei niitä ole 2000-luvulla hyväksytty pysyvästi. Koska iskuja tapahtuu edelleen molemmin puolin, voidaan olettaa että rauhaa tuskin saadaan lähivuosina. Iso uhka on myös Sotshissa, Krasnodarissa 2014 järjestettävät talviolympialaiset, joka olisi vapaustaistelijoille oiva kohde.
Ihmisoikeudet Pohjois-Kaukasiassa
Mitkä ihmisoikeudet? Jo Neuvostoliiton aikaan Pohjois-Kaukasiassa ihmisoikeuksia on tallottu isolla kengällä. J. Stalinin valtakaudella tshetsheenejä vainottiin. Heitä kidutettiin ja kohdeltiin epäinhimillisesti. Pohjois-Kaukasiassa on nykyhallinnon alaisena kadonnut paljon ihmisiä ja katoamisista on tullut niin tavallinen ilmiö, että kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on ilmoittanut katoamisen määrän olevan jo rikos ihmisyyttä vastaan. Kadonneita sitten vuoden 1999 on arvioitu olevan 3000–6000. Maailmaa on kuohuttanut myös ihmisoikeusaktivistien ja toimittajien murhat Pohjois-Kaukasiassa.

Lähteet: 
www.wikipedia.com
www.youtube.com
http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=41012
http://global.finland.fi/Public/default.aspx?contentid=70160
http://www.hrw.org/europecentral-asia/russia
www.hs.fi 

13 kommenttia:

  1. Hieman tarkempia tulevaisuuden ennustuksia olisin ehkä kaivannut, vaikka ne tietysti kinkkistä pohdittavaa ovatkin. Mitä tapahtui -99 - 2010?

    - Muutamia tietoaukkoja, mutta kertoo pääkohdat ja isommat tapahtumat

    -7

    VastaaPoista
  2. Konfliktin pääasiat on kerrottu hyvin ja työ etenee johdonmukaisesti. Jotakin tekstistä kuitenkin puuttuu. Lähdeluettelo olisi voinut olla myös tarkempi.

    Arvosana: 7½

    VastaaPoista
  3. Lyhyt mutta ytimekäs, lähdeluettelo jää hieman vajanaiseksi...

    Minä pidin!

    8

    VastaaPoista
  4. Tekstin alussa on hyvä, että siihen on aseteltu tietoa alueesta ja sen kartta. Teksti vastaa pääosin oleellisiin kysymyksiin, mutta se olisi voinut olla hieman pidempi. Tekstin muotoilu olisi voinut olla parempi, esimerkiksi suurempi riviväli ja paremmin erotellut otsikot. Teksti on tyyliltään mukavan helppolukuista, mutta joissain kohdissa on outoja sanavalintoja.

    7

    VastaaPoista
  5. Omia mielipiteitä esitetty ihan kiitettävästi, sekä annettu hyvä peruspakkaus konfliktista. Kuvia olisi saanut olla ehkä pari lisää, mutta nuo kuvat ovat hyviä. Teksti etenee loogisessa järjestyksessä.

    8

    VastaaPoista
  6. Johdonmukaisesti etenevä teksti, jossa pääkohdat on otettu huomioon. Kuvat ovat plussaa ja erityisesti alueen kartta on hyvä lisäys. Muuten helppo lukea, mutta teksti on suurimmalta osin yhdessä pötkössä.

    VastaaPoista
  7. Helppolukuinen ja hyvin tiivistetty teksti eikä ainakaan tylsä. Sanavalinnat voisivat olla kuitenkin vähän "tieteellisempiä" että uskottavuus säilyisi, ja kappalejaot voisivat olla selkeämpiä. Lähdeluettelossa saisi myös olla enemmän tavaraa:)

    7

    VastaaPoista
  8. Teksti etenee johdonmukaisesti ja sitä on helppo lukea. Ehkä vähän outoja sanavalintoja välillä ja tulevaisuudesta ei ole ehkä kirjoitettu tarpeeksi, mutta hei, onhan tämä hyvä kirjoitus.

    8+

    VastaaPoista
  9. Tiivis teksti, joka antaa peruskuvan tilanteesta. Kuvat ovat plussaa ja ajoittainen pohdiskeleva sävy. Kieleen ja rakenteeseen voisi vielä vähän kiinnittää huomiota. Selvensi Pohjois-Kaukasian tilannetta hyvin siihen perehtymättömälle.
    7+

    VastaaPoista
  10. Teksti on varsin tiivistetty ja 2000-luvun tapahtumia ja tulevaisuuden näkymiä olisi voinut käsitellä laajemmin. Teksti on helppolukuista ja maanläheistä, mutta kappalejako olisi voinut olla selkeämpi.

    VastaaPoista
  11. 2000-luku jäi melko auki. Teksti on lyhyt ja kappaleiden väliin olisi voinut tehdä tilaa ja siten selkeyttää etenemistä. Kielellisesti ok, sanavalinnat ja tyyli oli välillä ihmeellistä. Asiaa on, ehkä olisi voinut käsitellä vähän laajemmin aiheen eri aspekteja. Pääkohdat tulevat ainakin esille.

    7

    VastaaPoista
  12. Lyhyt teksti, josta tulevaisuuden näkymät jäivät puuttumaan. Kokonaisuudessaan ihan kelvollinen, mutta lisää kuvia ja videoita kaivattaisiin.

    VastaaPoista
  13. Kirjoittajan tuotos jää vähän lyhyeksi. Historian pitkää linjaa ei hahmota muutamasta toteamuksesta, muutoinkin näkökulmia ja joiden käännekohtien käsittelyä olisi voinut olla enemmmän. Toisaalta monia merkittäviä asioita onnistutaan selvittämään.

    Jotkut kielikuvat ("juurista latvaan", "isolla kengällä") häiritsevät lukijaa. Käytetyt teokset tulee merkitä lähdeluetteloon asianmukaisesti (standardi: tekijä, teos, painovuosi / koko verkkolähde).

    AS: 7-

    VastaaPoista