Kongon demokraattinen tasavalta

KONGON DEMOKRAATTINEN TASAVALTA 

                       

Kongon demokraattinen tasavalta (vuosina 1971–1997 Zaire) on valtio Keski-Afrikassa. Se oli vuonna 2011 inhimillisen kehityksen indeksillä maista viimeinen (187.) ja ainoastaan 67 % maan aikuisista on lukutaitoisia.

                                     

Kongon kriisin juuret sijoittuvat siirtomaavallan aikaan. Siellä vallitsee lähes jatkuvasti sotatila ja Kongon alue on ollut epävakaa jo 1800- luvun lopulta alkaen. 
                                    


Historiaa
Kongon demokraattisen tasavallan alueella kehittyi ennen Belgian valtaa omaperäisiä kulttuureja, kuten Kongo-joen alajuoksulle muodostunut Kongon kuningaskunta. Ensimmäisen kosketuksensa eurooppalaiseen kulttuuriin Kongo sai portugalilaisen Diego Cão kautta. Hänen vaikutuksestaan Kongon kuningas Afonso I kääntyi kristinuskoon ja avasi maan kaupalle ja muulle eurooppalaiselle vaikutukselle. Kongoa ei kuitenkaan yritetty kolonisoida ennen kuin vasta 1800-luvun lopulla, jolloin Belgian kuningas Leopold II sai maan haltuunsa. Siitä alkanut Kongon häikäilemätön riisto on vaikuttanut maan nykyisinkiin oloihin. Vuonna 1908 Kongo siirrettiin Belgian valtiolle kansainvälisen painostuksen takia, kun tieto Leopoldin julmuuksista levisivät Eurooppaan. Monet maan nykyisistä ongelmista johtuvat belgialaisen siirtomaahallinnon luomasta yksipuolisesta taloudellisesta rakenteesta, jonka tarkoituksena oli sen arvokkaiden luonnonvarojen tyhjentäminen.
  
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Kongo yhdistettiin Saksan Ruanda- Urundiin erillishallinnollisen asemien säilyessä. ABACO - puolueen saaman murskavoiton jälkeen ryhdyttiin harkitsemaan itsenäisyyden myöntämistä Kongolle. Belgian nelivaiheinen suunnitelma Kongon itsenäistämiseen eivät kuitenkaan herättäneet kaikissa tyytyväisyyttä. 
Tyytymättömyydet puhkesivat levottomuuksiksi vuonna 1958 ja itsenäisyyden myöntämistä hätiköitiin Kongon Kansanliikkeen, MNC:n, voitettua vaalit samaisena vuonna. Kongo kuitenkin sai itsenäisyytensä kesäkuussa 1960.

     


Kongon kriisit vuosina 1960-2003

Välittömästi maan itsenäistymisen jälkeen alkoi viisivuotinen kriisi, joka ajoi maan poliittisesti epävakaaseen tilaan. Eri puolilla maata virisi kapinoita ja alueellisia itsenäistymisliikkeitä, jotka kaikki kukistettiin ulkovaltojen ja YK:n tuella. 
Kriisissä kuoli satatuhatta ihmistä. Sen yhteydessä pääministeri Patrice Lumumba murhattiin ja Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri Dag Hammarskjöld kuoli lentokoneen maahansyöksyssä.
Kongo ajautui täyteen sekasortoon kriisin vallitessa. Armeija kapinoi eurooppalaisia asukkaita, lähinnä belgialaisia, vastaan. He eivät ottaneet enää käskyjä vastaan belgialaisilta upseereiltaan ja ryhtyivät vaatimaan valkoisen väestön karkottamista. Heimokahakat, lakot ja levottomuudet puhkesivat avoimeksi konfliktiksi heinäkuussa.
YK:n turvallisuusneuvosto onnistui selvittämään Kongon tilannetta ja sen tuella saatiin sovittua rauha vuonna 1964. Belgian Kongosta tuli Kongon Demokraattinen tasavalta. Rauhanoperaatio kuitenkin epäonnistui täydellisesti. Suurien kustannusten lisäksi 234 YK:n rauhanturvaajaa ja virkailijaa sai surmansa.
Vuonna 1965 Joseph Mobutu nousi valtaan ja otti nimekseen Mobutu Sese Seko, ja nimesi maan Zaireksi. Hän perusti sortavan diktatuurin ja johti maata vuoteen 1997 asti, kunnes hänet syrjäytettiin vallankaappauksella, jota kutsutaan ensimmäiseksi Kongon sodaksi. Yksi nykyisen Kongon taloudellisten ongelmien pääsyy on Mobutu Sese Sekon monivuotinen epähallinto, jonka aikana valtavia rikkauksia siirrettiin pois maasta. Nykyiset ongelmat liittyvät korruptioon, epävakaaseen keskushallintoon ja valtavaan inflaatioon.  Maan tärkeimpiä vientituotteita ovat kahvi ja timantit, ja vesivoimalla tuotetun sähkön vienti on kasvanut merkittävästi. 

Uusi hallitus kaadettiin vuotta myöhemmin uudella vallankaappauksella (toinen Kongon sota), joka johti veriseen sisällissotaan joka kesti vuoteen 2003 asti, jonka jälkeen perustettiin väliaikainen hallitus. Konfliktin syntyyn on monia syitä. Maa ei ollut vielä täysin valmis itsenäistymään. Mobutun diktatuuri köyhdytti valtion taloutta lopulta romuttaen sen kokonaan. 1990 Mobutu lupasi monipuoluejärjestelmän, mutta armeijansa avulla jatkoi diktatuuriaan. Muita syitä olivat myös Kongon rikkaudet (luonnonvarat): Öljy- ja timanttiesiintymät, luonnonkumi, kupari ja suuri kultakaivos maan koillisosassa. Konfliktin takana oli ja on myös etnisiä seurauksia; hutujen ja tutsien väliset taistelut Kongon naapurimaissa.
 Kongon nykyisen hallituksen parlamentti valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan ja se koostuu kansallliskokouksesta ja senaatista. Presidentti nimittää pääministerin ja hallituksen kansalliskokouksen enemmistön suosituksen perusteella. Tämä uusi hallintomuoto antaa paljon valtaa syrjäisemmille seuduille, joita aiemmin hallittiin vain pääkaupungista käsin. Poliittiset haasteet ovat valtavia ja poliitikkojen täytyy rakentaa uusi valtio aivan alusta. Maassa on jatkuvasti pienempiä levottomuuksia, mikä vaikeuttaa jälleenrakentamista. Maan jällenrakentamistyö ei voi onnistua ennen kuin hallitus saa väkivaltaisuudet loppumaan ja ihmisoikeudet voimaan koko maassa. Jälleenrakentamisessa on asetettava ensi sijalle puhtaan juomaveden saatavuus kaikkialla maassa ja tuhotun tieverkoston korjaaminen. Muita tärkeitä tulevaisuuden painopistealueita ovat toimivan valtiojärjestelmän rakentaminen, kansainvälisten kontaktien elvyttäminen ja korruption poistaminen.

Korruptiolla tarkoitetaan sekä julkisen omaisuuden väärinkäyttöä että lahjusten antamista jonkun tavoitteen (palvelun, aseman, kohtelun) saavuttamiseksi. Esimerkiksi entisen Zairen (nyk. Kongon Demokraattinen Tasavalta) diktaattori Mobutu Sese Seko käytti lähes kaikki valtion varat oman perheensä ja sukunsa rikastumiseen. Kongossa korruptiota aiheuttaa myös matala palkkataso ja huonot julkiset palvelut. 

            


Tulevaisuuden näkymiä
Tutkimusten mukaan Kongon sisällissota oli tuhoisin konflikti toisen maailmansodan jälkeen. Uhreja oli lähes kolme ja puoli miljoonaa, jonka lisäksi sairaudet ja aliravitsemus vaativat lähes 30 000 ylimääräistä kuolonuhria joka kuukausi. Myös välilliset seuraukset ovat vakavia: Pakolaisuus ja talouden ja julkisten palveluiden totaalinen romahdus lisäävät entisestään siviiliväestön kärsimyksiä. Maailman korkein inflaatio, valtava harmaan talouden määrä ja yhä jatkuva Kongon luonnonvarojen hyväksikäyttö (josta saatavat varat valuvat ulkomaille) ovat lähes ylitsepääsemättömiä ongelmia tänäkin päivänä. Myös jatkuvat aseelliset kahinat ovat jatkuva riesa Kongossa, jossa suuri osa ihmisistä elää yhä humanitäärisen avun varassa. 
                     
                     

Kongon riistämisen ja aseellisten yhteydenottojen jatkuessa maan tulevaisuus näyttää edelleen huonolta. Sen väkivaltaisuudet ovat kiihtyneet itäosassa ja se on jättänyt siviilit haavoittuvaiseen asemaan. Kongon demokraattisen tasavallan itäosassa väkivaltaisuudet johtuvat kapinallisten ja hallituksen joukkojen välisistä yhteenotoista. Maan itäosissa hallitus taistelee tämän lisäksi myös Ruandan hutu-ja tutsikapinallisia sekä Ugandan LRA-armeijan sotilaita vastaan. Sota varjostaa lasten tulevaisuutta edelleen. Viime päivinä M23 on hyökännyt Gomaan ja keskusvaltaa vastaan, mikä on lisännyt levottomuuksia Kongossa.  Köyhyys koettelee erityisesti lapsia, joista tuhansia on joutunut elämään kadulle. Heitä yritetään kuitenkin auttaa kirkon tukemassa ammattioppilaitoksessa, jossa he saavat ammatin ja samalla uuden alun elämälle.
Kongossa edes ihmisoikeudet eivät toteudu oikealla tavalla, vaan niin lapsisotilaat kuin köyhyyskin ovat tavallisia näkyjä maan katukuvassa. Maassa on edelleen jopa 7000 lapsisotilasta.
http://www.amnesty.fi/uutiset/kansainvaliselta-rikostuomioistuimelta-historiallinen-tuomio-lapsisotilaiden-kaytosta

Nälkä on suuri ongelma Kongossa ja sen rakenteellisia syitä ovat entisestään pahentaneet maassa riehuva konflikti, korkeat ruoan hinnat sekä maailman talouskriisi, joka on ravisuttanut kaivosteollisuutta maan läntisissä ja kaakkoisissa osissa. Kongon terveysministeriön mukaan noin 530 000 alle 5-vuotiasta lasta ja yli miljoona raskaana olevaa naista tarvitsevat kiireellistä hätäapua. Useilla tutkituilla alueilla akuutin aliravitsemuksen taso ylittää kansainvälisen yhteisön väliintulolle asetetun kymmenen prosentin kynnysarvon. Joissain tapauksissa aliravittuja on yli 15 prosenttia väestöstä, mikä määritellään hätätilaksi. Näin korkeisiin aliravitsemuslukuihin on useita syitä, jotka vaihtelevat alueesta riippuen. Tärkeimmät syyt kuitenkin ovat, että terveydenhuollon ja puhtaan veden saantimahdollisuudet ovat joko huonot tai olemattomat, kotitaloudet eivät pääse käsiksi laadukkaaseen ruokaan, imeväisten, lasten ja naisten ruokintakäytännöt eivät ole parhaita mahdollisia ja työkaluja sekä siemeniä on vaikea saada maanviljelyä varten. 

     

Asevienti Kongoon jatkuu ihmisoikeusloukkausten ja sotarikosten riskistä huolimatta. Muun muassa Kiina, Egypti, Ranska, Etelä-Afrikka, Ukraina ja Yhdysvallat ovat myyneet aseita sisällissodasta kärsivään Kongoon. Järjestön mukaan suurin osa aseviennistä on ollut luvallista, vaikka viejämaat ovat olleet tietoisia ihmisoikeusloukkausten riskistä. Kongon demokraattisen tasavallan hallitukselle viedyt aseet päätyvät helposti myös sellaisille aseistetuille ryhmille, joita vastaan hallitus taistelee. Aseet ylläpitävät ihmisoikeuskatastrofia ja johtavat tappamisiin, raiskauksiin, ryöstelyyn ja sieppauksiin.

Lähteet
http://maailma.net/artikkelit/sota_varjostaa_yha_lasten_tulevaisuutta_kongossa
http://maailma.net/artikkelit/ulkomaat_aseistavat_kongoa
http://www.finland.or.tz/public/default.aspx?nodeid=31671&contentlan=1&culture=fi-FI
http://global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=34149
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kongon_demokraattinen_tasavalta
http://www.globalis.fi/Maat/Kongon-demokraattinen-tasavalta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kongon_kriisi
http://maailma.net/artikkelit/vakivalta_lisaantynyt_kongon_demokraattisessa_tasavallassa
http://maailma.net/artikkelit/kongon_vakivallan_kierre_jatkuu
http://maailma.net/artikkelit/ammattitaito_antaa_uuden_alun_nuoren_elamalle
http://www.makeitfair.fi/kongo
http://www.rokote.fi/Countries/894/Kongon-demokraattinen-tasavalta.aspx
http://fi.wfp.org/news/news-release/aliravitsemus-hiljainen-kriisi-kongon-demokraattisessa-tasavallassa
http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/3yhteiskunta/globaalit/04_koyhyyden_syyt
http://www.amnesty.fi/raportit/asevienti-kongon-demokraattiseen-tasavaltaan-lisaa-tappamista-ja-raiskauksia
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=194529&nodeid=15631&contentlan=1&culture=fi-FI
http://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/content/20100910FCS81938/016/html/Kongon-demokraattinen-tasavalta-rankaisemattomuuden-p%C3%A4%C3%A4tytt%C3%A4v%C3%A4
http://www.indexmundi.com/flags/cf-lgflag.gif