Pohjois-Korea

Korean demokraattinen tasavalta, eli Pohjois-Korea on yksi maailman suljetuimmista maista. Se on vuosikymmeniä Kimin suvun hallinnossa ollut totalitaristinen diktatuuri, jossa kommunistinen puolue pitää valtaa ja Kimejä palvotaan lähes jumalina. Nykyään Pohjois-Korean omistaessa ydinaseen se pitää muut maat jatkuvasti varpaillaan, ja yhden teorian mukaan maan sotillas- ja puoluejohto tarvitsee jatkuvan kriisin pitääkseen valta-asemansa.
 

Korean niemimaa oli 1910-vuodesta lähtien Japanin miehittämä. Kun toisessa maailmansodassa Japani antautui Neuvostoliitolle ja Yhdysvalloille, jakoivat ne keskenään Korean niemimaan ja päättivät rajaksi 38. leveyspiirin. Eteläosa oli Yhdysvaltojen miehittämä ja siitä kehittyi kapitalistinen Etelä-Korea, kun taas pohjoisosasta tuli sosialistisen Neuvostoliiton hallinnon alaisena Pohjois-Korea. Vuonna 1948 Kim Il-Sungin johtama kommunistinen ryhmä sai vallan ja jaetun Korean pohjoisosasta julistettiin virallisesti kommunistiseksi Korean demokraattiseksi kansantasavallaksi. Molemmat maat provosoivat toisiaan itsenäistymisillään ja tämä johti useisiin rajakahakoihin. Seuraavana vuonna syttyi Korean sota Pohjois-Korean hyökätessä etelään. Sotaa käytiin vuosina 1950-53. YK:n ja Yhdysvaltojen tukiessa Etelä-Koreaa Neuvostoliitto ja Kiina olivat pohjoisen puolella, ja Pohjois-Korea on säilyttänyt näihin maihin tiiviit suhteet sodan jälkeenkin. Koreat sopivat aselevon, mutta virallista rauhansopimusta ei koskaan tehty. Sodan jälkeen Koreoiden rajaksi muodostui 38. leveyspiiriä mukaileva rajalinja.

Sodan jälkeen olot paranevat... ja huononevat

Korean sodan jälkeen Pohjois-Koreaa alettiin jälleenrakentaa. Tätä tehtiin mm. häivyttämällä luokkarajoja, keskittämällä taloutta ja siirtämällä teollisuuden painopisteen raskaaseen metalli- ja aseteollisuuteen. Kim Il-sungin ympärille luotiin henkilökultti vahvistamaan tämän asemaa diktaattorisena johtajana. Maan viralliseksi ideologiaksi nostettiin juche-aate, joka yhdistelee marxismia ja stalinismia korostaen omavaraisuuden, riippumattomuuden ja itseluottamuksen tärkeyttä, ja näin Pohjois-Korea alkoi eristäytyä muusta maailmasta yhä enemmän ja enemmän ja sulkeutui kokonaan 1960-luvun edetessä. Aluksi Neuvostoliitolta saaman tuen avulla Pohjois-Koreassa meni hyvin ja elintaso oli varsin korkea, mutta Neuvostoliitolta omaksutun kolmivuotisjaksoisen suunnitelmatalouden heikkoudet alkoivat näkyä 1970-luvulla. 1980-luvun kuluessa maan talous meni kokoajan huonompaan ja huonompaan suuntaan. Vuonna 1994 Kim Il-sung kuoli ja kolmen vuoden suruajan jälkeen valtaan nousi hänen poikansa, Kim Jong-il. Heinäkuussa 1998 perustuslakia muutettiin; presidentin ja varapresidentin virat lakkautettiin ja Kim Il-sung nimitettiin maan ikuisesti presidentiksi.

Vakava nälänhätä uhkaa väestöä

Omavaraisuudesta huolimatta Pohjois-Korea oli ruoassa riippuvainen liittolaisistaan. Vuonna 1987 heikko Neuvostoliitto vähensi rahallista avustusta, ja tämä johti tiukkaan ruoan säännöstelyyn. Koska Neuvostoliitto oli Pohjois-Korean tärkeä tukija, sen kaatuminen vuonna 1991 vaikutti merkittävästi Pohjois-Korean oloihin. 1990-luvulla useat tulvat tuhosivat sadon ja ruoka-avustuksen merkittävästi vähentyessä Pohjois-Koreaa koetteli vakava nälänhätä, johon kuoli arviolta yli miljoona ihmistä. Nykyään arviolta 1/3 väestöstä elää nälässä tulvien tuhotessa suuren osan sadosta vuosittain ja valtion ottaessa aina osansa muutenkin jo huonosta sadosta. Pohjois-Korea saa ruoka-apua YK:lta, mutta se ei auta nälänhädän mittavuuden takia. Tällä hetkellä Pohjois-Korean hallitus suunnittelee höllennyksiä maatalouspolitiikkaan. Maanviljelijöiden annetaan ehkä tulevaisuudessa pitää enemmän viljaa itsellään, ja tämä mahdollisesti auttaisi nälänhätään.

Pelko ydinaseesta

Vuonna 1991 Pohjois- ja Etelä-Korea kirjoittivat yhdessä sopimuksen pitää Korean niemimaa ydiaseettomana. Kolme vuotta myöhemmin CIA saa vihiä siitä, että Pohjois-Korealla olisi yksi tai kaksi ydinasetta. Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean välit kiristyvät Pohjois-Korean tehdessä Tyynellämerellä ohjuskokeita, mutta kuukausien neuvottelujen jälkeen maat pääsevät sopimukseen; Pohjois-Korea lopettaa ydinaseohjelman ja saa vastineeksi länsimailta öljyä ja apua kevytvesireaktoreiden rakentamiseen. Vuonna 2003 Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen välit kiristyvät uudelleen sen aluksi vetäytyessä ydinsulkusopimuksesta ja myöhemmin myös Korean niemimaalta ydinaseet kieltävästä sopimuksesta. Maiden välillä käytiin neuvotteluja pitkään, mutta minkäänlaiseen tulokseen ei pästy. Lokakuussa 2006 Pohjois-Korea tekee ensimmäisen ydinasekokeensa ja YK:n turvallisuusneuvosto lisää maata koskevia taloudellisia pakotteita.

Tulevaisuus

Kim Jong-il oli jo muutaman vuoden näyttänyt heikkenemisen merkkejä, ja lopulta hän kuoli joulukuussa 2011. Valtaan astui tämän nuorin poika, Kim Jong-un. Hän on Vaikka tämä ei ole ollut maan johdossa vielä kauaakaan, ei hänen politiikkansa tähän mennessä ole ollut yhtä kielteistä länsimaita kohtaan kuin hänen isänsä ja isoisänsä. Kim Jong-unilla on mahdollisuus uudistaa Pohjois-Koreaa taloudellisesti ja poliittisesti. Syyskuussa 2010 järjestetty harvinainen puoluekokous vahvisti näennäisesti kommunistisen puolueen otetta vallasta, mutta samaan aikaan maan keskiluokan harjoittama laiton rikastumiskeino, markkinatalous, kukoistaa. Sitä on yritetty kitkeä pois mutta turhaan.

Samaan aikaan puhutaan siitä, että maan talous on todella huonossa kunnossa, ja se saattaa johtaa Pohjois-Korean romahtamiseen. Etelä-Korea on kokoajan elätellyt toivoa yhdistyneestä, koko Korean niemimaan kattavasta Korean valtiosta, mutta Pohjois-Korean romahdus aiheuttaisi paljon ongelmia sekä Etelä-Korealle mutta myös Kiinalle. Jo nyt molempien rajojen yli loikkaa ihmisiä huonojen olojen, nälänhädän ja köyhyyden takia, joten Pohjois-Korean romahtaessa pakolaistulva molempiin maihin olisi lähes hallitsematon. 

Lähteet: 

http://www.trust.org/alertnet/crisis-centre/crisis/north-korea-hunger

http://global.finland.fi/Public/default.aspx?contentid=81464

http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=41006

http://topics.cnn.com/topics/north_korea/

http://www.guardian.co.uk/world/north-korea

http://www.reuters.com/places/north-korea

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=17877&contentlan=1&culture=fi-FI
Diktatuuri tarvitsee jatkuvan kriisitilan (pääkirjoitus, Helsinkin Sanomat 24.11.2011)
Vaarallinen maa taas rahaa vailla (Pekka Mykkänen, Helsingin Sanomat 5.1.2003)
Koreoiden neljä tietä (Helsingin Sanomat 24.11.2010)