Israelilaiset
ja palestiinalaiset ovat vuodesta 1948 lähtien, jolloin Israelin valtio
perustettiin palestiinalaisten maalle, ottaneet jatkuvasti yhteen. Molemmat
osapuolet kuvittelevat omistavansa täydet oikeudet maahan, eikä kumpikaan
näytä antavan periksi. Viime päivien aikana tilanne Lähi-idässä Gazan ja
Israelin välillä on taas kiristynyt ja aika näyttää ajautuvatko osapuolet vielä
avoimeen sotaan.
Taustaa
Juutalaisalueiden laajeneminen vuodesta 1946 vuoteen 2000 sekä YK:n suunnitelma alueen jakamisesta |
Israel-Palestiina alueen
konfliktin juuret ovat syvällä historiassa jo ennen ajanlaskun alkua. Alue on
sekä israelilaisille, että palestiinalaisille pyhä ja luvattu maa, he ovat
molemmat peräisin samalta alueelta. Vuonna 70 jaa Israelin kansa häädettiin
maasta ja he levittäytyivät ympäri Eurooppaa kun roomalaiset polttivat
Jerusalemin. Juutalaisia vainottiin, he joutuivat piilottelemaan ja
harjoittamaan uskontoaan salassa. 1500–1600-luvuilla monet juutalaiset
muuttivat takaisin Palestiinaan vainojen vuoksi. Sionismin nousun seurauksena
vuonna 1882 alkoi juutalaisten järjestelmällinen muutto Palestiinan alueelle ja
konflikti Palestiinassa alkoi muotoutua. Ensimmäisen maailmansodan aikaan
länsimaat tarvitsivat Lähi-idän apua Turkin voittamisessa, joten
vastapalvelukseksi tästä he lupasivat tukea arabialueiden itsenäistymistä.
Vuonna 1917 Balfourin julistuksessa Iso-Britannia taas lupasi juutalaisille
oman valtion Palestiinaan. Kun Osmanien valtakunta hajosi ensimmäisen
maailmasodan aikana, tuli Palestiinasta Iso-Britannian mandaattialue vuonna
1922. Vuonna 1935 arabijohtajat
halusivat kieltää juutalaisten muuton Palestiinaan joten monet juutalaiset päätyivät
keskitysleireille Euroopassa juutalaisvainojen vuoksi. Toisen maailmansodan
jälkeen yhä useammat juutalaiset muuttivat Palestiinaan ja ajatus itsenäisestä
Israelin valtiosta sai kannatusta länsimaiden keskuudessa.
Itsenäistymisestä
nykypäivään
Vaikka israelilaisten
ja palestiinalaisten vastakkainasettelu onkin juutalaiset ja muslimit, ei
konfliktin syy ole uskonto. Taistelu yhteisestä alueesta ja suurvaltapolitiikka
ovat pääsyitä nykyiseen konfliktiin, jonka katsotaan alkaneen vuonna 1948, kun
Iso-Britannia luovutti mandaattinsa ja jätti israelilaisten ja
palestiinalaisten kiistan maasta YK:n ongelmaksi. YK ja toisen maailmansodan
voittajavaltiot tekivät alueen jakamisesta suunnitelman, joka sopi
israelilaisille, muttei palestiinalaisille, joita oli enemmistö maan väestöstä.
Toukokuussa 1948 Israel julistautui itsenäiseksi valtioksi ja palestiinalaiset
joutuivat pakenemaan kodeistaan. Siitä lähtien on tilanne israelilaisten ja
palestiinalaisten välillä ollut jännittynyt.
Itsenäistyttyään Israel
joutui kaksivuotiseen sotaan Egyptin, Irakin, Jordanian, Libanonin ja Syyrian
kanssa. Egypti valloitti Gazan alueen, Jordania miehitti Länsirannan alueen ja
palestiinalaiset jäivät ilman valtiota eikä Palestiinaa enää ollut. He etsivät
turvaa Gazasta, länsirannikon pakolaisleireiltä, Jordaniasta, Syyriasta ja
Libanonista. Vuonna 1967 oli niin kutsuttu kuuden päivän sota, jolloin Israel
valloitti Gazan ja Siinain autiomaan Egyptiltä, Länsirannan ja Itä-Jerusalemin Jordanialta
sekä Golanin kukkulat Syyrialta. Tämän seurauksena palestiinalaiset joutuivat
Israelin hallinnon alaisuuteen.
Vuonna 1964 perustetun
PLO:n (The Palestinian Liberation Organisation) läpimurto tapahtui vuonna 1988
kun palestiinalaisten pakolaisparlamentti julisti Gazan ja Länsirannan alueen
itsenäiseksi valtioksi. Vuonna 1994 palestiinalaiset saivat ensimmäisen kerran
äänestää omista viranomaisistaan sekä tuolloin solmittu Oslon sopimus asetti
tavoitteeksi palestiinalaisvaltion perustaminen vuoteen 1999 mennessä.
Neuvottelut kuitenkin loppuivat Israelin pääministerin murhaan. Vuonna 2002
Israel miehitti takaisin Länsirannan alueita, joilta se oli vetäytynyt
1990-luvulla palestiinalaisten saadessa itsehallinnon ja aloitti suojamuurin
rakentamisen Länsirannan läpi estämään palestiinalaisten pääsyn Israelin
puolelle.
Vuonna 2006 Hamas, joka
on EU:n ja Yhdysvaltojen luokittelun mukaan terroristijärjestö, voitti
palestiinalaisalueen vaalit jolloin maltillisempi PLO-puolue Fatah menetti
vallan. Hamas ja Fatah jakoivat valtansa Fatahin nauttiman länsimaiden
kannatuksen vuoksi ja Hamas päätyi hallitsemaan Gazan aluetta ja Fatah
Länsirantaa. Israel hallitsee Länsirantaa tiesulkujen, tarkastusasemien sekä
armeijan avulla, ja Gaza on eristettynä ja sen elintarvike- ja terveystilanne
ovat huolestuttavat. Vuonna 2008 Gaza oli täysin erityksissä ulkomaailmasta ja
tulitti Israelia raketeilla. Israel teki laajoja ilmahyökkäyksiä Gazan alueelle
ja teki vuoden 2009 alussa myös maahyökkäyksen Gazan alueelle.
Viimeisimmät yhteenotot
Hamasin johtajan Ahmed Jabarin auto Israelin ilmaiskun jälkeen |
Vuosien 2008–2009
jälkeen tilanne Israelin ja palestiinalaisten välillä on ollut melko vakaa.
Yksittäisiä ohjuksia ja raketteja on ammuttu puolin ja toisin sekä poliisit ja
sotilaat ovat olleet kokoajan valmiudessa toimimaan, mutta ihmiset ovat
pääsääntöisesti voineet elää tavallista elämää. Viimepäivien tapahtumat
kuitenkin viittaavat siihen, ettei sota ole kaukana. Tämänhetkinen, 14.11.2012
alkanut tilanne, muistuttaa vuoden 2008–2009 tilannetta jolloin Israel on
viimeksi tunkeutunut Gazan alueelle. 10.11.2012 Israel hyökkäsi Gazaan kostona
Gazan tekemästä iskusta israelilaista sotilaspartiota vastaan. 14.11.2012
lähtien Israel on tulittanut Gazaa, tuhonnut tärkeitä rakennuksia, kuten Hamasin
päämajan, poliisilaitoksen ja mediarakennuksen, sekä tappanut useita
palestiinalaista, mukaan lukien Hamasin johtajan. Gazasta on ensikertaa koskaan
tulitettu Jerusalemia ja myös Tel Avivia on pommitettu ensikertaa sitten vuoden
1991 persianlahden sodan. Israel on kutsunut 75 000 reserviläistä
palvelukseen ja valmistelee maahyökkäystä. Hamas taas on vannonut kostavansa
Israelille siviilien kuolemat. Tähän mennessä uhreja on jo yli 100 palestiinalaista
ja kolme Israelilaista sekä monia haavoittuneita molemmilta puolilta.
Israelilla on
huomattavasti suuremmat resurssit kalusteiden ja miesvahvuuden suhteen sekä
Yhdysvaltojen tuki takanaan, mutta palestiinalaisilla on islamilaisen maailman
tuki. YK:n pääsihteeri ja Egyptin presidentti yrittävät solmia tulitaukoa
kahden osapuolen välille, mutta aika näyttää ajautuuko Israel sotaan jälleen
kerran, vai saadaanko näin vaikea ja kauan kytenyt tilanne kahden erimielisen
osapuolen välillä ratkaistua ilman enempiä uhreja ja menetyksiä.
Lähteet:
Helsingin Sanomat:
http://www.hs.fi/aihe/gaza/,
http://www.hs.fi/ulkomaat/aihe/israel/
Global.finland: http://global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=38995&contentlan=1&culture=fi-FI, http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=70166
Muren, Elizabeth & Robert; 2009, The Covenant: The Story of My People
Kuvat:
Youtube:
Hyvin jäsennelty kaukaa historiasta! Konfliktin vaiheet käyty napakasti ja tarkasti läpi ilman turhia aiheesta poikkeamisia! Ainoana puutteena ehkä hieman puutteelliset tulevaisuuden näkymät, joka kylläkin ymmärrettävää, koska tilanne on sekava.
VastaaPoista-8½ -->
Hyvät taustatiedot antavat hyvän aloituksen kattavaan konfliktin käsittelyyn. Kuvat ja video ovat hyvä lisä tekstiin. Lähdeluettelo on laaja, eikä vain Wikipedia. Kokonaisuudessaan hyvä työ, tosin tulevaisuuden näkymiä olisi voinut pohtia.
VastaaPoistaArvosana: 9-
Teksti selittää hyvin konfliktin taustat ja piirteet. Karttakuva on hyvä, koska se osoittaa yhden konfliktin pääkohdan, eli Israelin alueen laajenemisen. Teksti on helppoa lukea ja aseteltu hienosti. Joistain asioista olisi voinut kertoa enemmän, sillä aiheena kyseinen konflikti on hyvin laaja. Teksti onnistui selittämään myös historialliset taustat, sillä usein konfliktien juuret ovat kaukana historiassa.
VastaaPoista8
Ihan hyvä kirjoitus, mutta silti pintaraapaisu tästä todella laajasta konfliktista. Myös puutteellinen tulevaisuuden näkymien katsominen. Kuitenkin toteutus on melko hyvä. Selkeämpi kuvien asettelu ja muutenkin enemmän kuvia olisi voinut laittaa.
VastaaPoista8
Hyvin ja selkeästi kirjoitettu työ. Pidin erityisesti havainnollistavista kuvista ja videosta. Noudattaa tehtävänantoa muuten, mutta tulevaisuuden näkymiä olisi voinut yrittää valottaa.
VastaaPoista8+
Taustat on käyty kaukaa ja perusteellisesti ja kuvat sekä video hyvää ovat plussaa. Teksti on selkeää ja noudattelee hyvin perusrunkoa, mutta tulevaisuutta koskevia ajatuksia kaipaisin enemmän.
VastaaPoista8+
Projektityö noudattaa tehtävänantoa, taustojen selvittämiseen on nähty kunnolla vaivaa ja tämänkin hetkistä tilannetta on kuvailtu hyvin. Kirjoitusasu on hyvä ja kieltä on helppo lukea. Kuvat ja videot ovat kiva lisä ulkoasuun! Enempi siviilien aseman käsitteleminen olisi ollut myös kiva lisä :)
VastaaPoista9-
Teksti on johdon mukainen ja kertoo tiiviisti konfliktista ja sen taustoista. Tulevaisuuden näkymiä olisi voinut käsitellä laajemmin.
VastaaPoista8+
Noudattaa hyvin tehtävänantoa historian ja muun osalta, muttei ota kantaa tulevaisuuden näkymiin. Ok kirjoitusasu, yleisesti ottaen hyvä työ ja plussaa kuvista ja videoista.
VastaaPoista9-
Kirjoittaja kertoo monia vaiheita ko. konfliktista ansiokkasti, mutta ei pysty laittamaan sitä kontekstiin sen koko laajuudessaan. Historian pitkä linja on keskeinen selittävä tekijä, taistelu elintilasta, resursseista ja viimekädessä kahden kansan olemassaolosta on keskeistä. Terrorismiä sivutaan, mutta analyyttisempi ote puuttuu tässä.
VastaaPoistaAS:8