Irakin kriisi

Historiallinen tausta:

Irak sijaitsee Eufrat- ja Tigris jokien alueella ja Persianlahden ja Turkin välissä. Irak sijaitsee suurinpiirtein samassa paikassa missä antiikin Mesopotamiakin, joka tunnetaan yhtenä sivilisaation kehdoista. Irakin alue oli Ottomaanien valtakunnan hallitsema 1400-luvulta lähtien, kunnes Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Brittiläinen imperiumi pystytti sinne monarkkisen hallitusmuodon Kansainliiton mandaatilla. Ensimmäinen maailmansota oli tehnyt selväksi, että moderni sodankäynti vaatii rutkasti resursseja ja etenkin öljyä. Ottamalla Irakin haltuunsa, Iso-Britannia sai turvattua öljynsaanninsa. Maa itsenäistyi vuonna 1932, jonka jälkeen maassa alkoi levottomuuksia, mutta maa pysyi Britannialle lojaalina toisessa maailmansodassa.

Toisen maailmansodan jälkeistä aikaa leimasi epävakaus ja maassa olikin yli 20 hallitusta vuosien 1945 ja 1958 välissä. Epävakaa tilanne jatkui vuoteen 1968 asti, jolloin arabinationalistinen Baath-puolue nousi valtaan. Puolue sai Yhdysvaltojen hiljaisen tuen, koska se vastusti radikaali-islamismia sekä kommunismia. Etenkin 1970-luvulla olleen öljykriisin takia Yhdysvallat solmivat suhteita Lähi-Itään öljyn saannin takaamiseksi.

Saddam Husseinin noustua valtaan vuonna 1979, aloitti Hussein vuonna 1980 sodan Irania vastaan, koska halusi saada hallintaansa heikentyneeltä Iranilta öljykenttiä ja vesiväylän. Irak-Iranin -sota oli aluksi Irakille voittoisa, mutta kahden vuoden jälkeen sota jumiutui resursseja valtavasti kuluttavaksi asemasodaksi. Sota heikensi huomattavasti Irakin taloutta ja sota oli molemmille osapuolille tuhoisa. Kemiallisia aseita käytettiin molemmin puolin, mutta etenkin Irak käytti niitä laajasti. Sodan seurauksena n. Miljoona ihmistä sai surmansa.

Irak-Iranin sodan seurauksena Irak joutui velkakierteeseen ja oli naapurimaalleen Kuwaitille velkaa valtavia summia. YK:n saatua rauhan Irakin ja Iranin välille vuonna 1988, Irak hyökkäsi Kuwaitiin saadakseen hallintaan Kuwaitin suuret öljykentät sekä mitätöidäkseen velkansa. Kansainvälinen yhteisö tuomitsi hyökkäyksen ja YK vaati Irakia vetäytymään pois Kuwaitista ja asetti talouspakotteita. Aikarajan umpeuduttua YK valtuutti Yhdysvallat johtamaan liittouman sotatoimia Irakia vastaan. Irakin asevoimat lyötiin muutamassa kuukaudessa ja Irak allekirjoitti aseleposopimuksen, jossa sitouduttiin luopumaan kaikista joukkotuhoaseista YK:n asetarkastajien seurannassa. Aseiden riisunta ei sujunut kuitenkaan suunnitelmien mukaan ja Irak vaikeutti asetarkastajien työskentelyä.

Syyskuun yhdennentoista iskujen jälkeen Yhdysvallat nimittivät Irakin kuuluvan nk. pahan akseliin ja Irakia syytettiin joukkotuhoaseiden piiloittelusta ja Al-Qaidan tukemisesta. Yhdysvallat väittivät että Saddam Husseinin hallinnon kaato on välttämätöntä Lähi-idän tilanteen vakauttamiseksi. Yhdysvaltojen johtama halukkaiden koalitio hyökkäsi Irakiin vuoden 2003 maaliskuussa ilman YK:n tukea, joka aiheutti paheksuntaa kansainvälisessä yhteisössä. Yhdysvallat voittivat sodan muutamassa viikossa, eikä Irakin armeijalla ollut mitään mahdollisuuksia ylivoimaista vihollista vastaan. Varsinaisten sotatoimien päätyttyä kesti pitkään kunnes maahan saatiin toimiva hallitus. Sota vaihtui sissisodaksi ja terrorismiksi.

Miksi sota jatkui sissisotana varsinaisten sotatoimien jälkeen?

Vaikka varsinaiset sotatoimet olivat ohi, oli paljon paikallisia konflikteja. Kapinallisilla baathisteilla oli vahvoja tukialueita, joissa sodankäynti jatkui Yhdysvaltoja vastaan, vaikka George W. Bush oli sanonut suurten sotatoimien päättyneen. Esimerkiksi Fallujan kuukausia kestäneet taistelut vuonna 2004 olivat molemmille osapuolille veriset, koska taistelua jouduttiin käymään ahtaassa kaupunkiympäristössä, sekä ilmaiskuissa kuoli satoja siviilejä. Noin 70% kaupungin rakennuksista tuhoutui asuinkelvottomiksi.

Yhdysvaltojen kaadettua Saddam Husseinin hallinnon alkoivat suuret ryöstö- ja murha-aallot. Vankiloista oli karannut tuhansia vankeja ja korruptoitunut poliisi oli voimaton. Tämä aiheutti suurta tyytymättömyyttä kansalaisissa, kun Yhdysvallat tulivat hajoittamaan aiemmin toimivaksi todetun yhteiskuntajärjestelmän. Sodan jälkeisten tuhojen korjaaminen ja jälleenrakennus hidastui huomattavasti, maan öljyvienti romahti sekä ihmisten yleisen elintason lasku vuoden 2003 jälkeen aiheutti suuria mellakoita etenkin suurimmissa kaupungeissa.

Yksi Irakin kriisin vaikeimmista ongelmista on Sunni ja Shiiamuslimien kiristyneet välit. Irakin väestöstä noin 65% on shiiamuslimeja ja 32% sunneja. Saddam Husseinin sunni-muslimeja suosivan hallituksen hajoaminen mahdollisti shiiojen pääsyn johtaviin asemiin. Sunniradikaalit eivät tähän kuitenkaan suostuneet vaan yrittivät säilyttää korkean asemansa. Radikaalien Shiia ja Sunnimuslimien välit tulehtuivat pahasti ja autopommeja, moskeijaiskuja ja pahoinpitelyjä on tehty molemmin puolin. Tämä on aiheuttanut itse itseään ruokkivan koston kierteen.

Erittäin vaikeaksi konfliktin on tehnyt se, että kapinalliset eivät eroa vaatetukseltaan ollenkaan muista siviileistä. Se joka on aiemmin päivällä tervehtinyt sotilaita saattaa illalla olla sama henkilö joka ampuu miehittäjiään kohti. Tätä sissisotaan kuuluvaa taktiikkaa kutsutaan ”hit and run”-taktiikaksi, jolloin tehdään nopeita yllätyshyökkäyksiä ainoastaan silloin kuin tämä on heille edullista. Jatkuvien sotilaisiin kohdistuvien aseellisten iskujen, tienvarsipommien ja itsemurhapommitusten takia sotilaat elivät tukikohdissaankin jatkuvassa pelossa. Tämä aiheutti sotilaiden asenteiden viilenemisen paikallisia kohtaan. Tämä on aiheuttanut sitten ylilyöntien tapahtumisen Yhdysvaltalaisten sotilaiden toimesta. Siviilien teurastuksia ja tahallisia siviiliuhreja on tullut mediassa esiin tasaisin väliajoin. Oletetaan kuitenkin että ainoastaan alle puolet kaikista näistä tapauksista on julkisessa tiedossa. Esimerkiksi vuonna 2010 Wikileaks-sivuston paljastama miehittämättömällä lennokilla tehty ilmaisku, jossa kuoli 12 siviiliä, joista kaksi oli Reutersin toimittajia ja kaksi lapsia. Itse isku oli tapahtunut jo vuonna 2007, mutta Yhdysvaltain sotajohto oli salannut asian medialta. Etenkin miehittämättömillä lennokeilla tehdyillä ilmaiskuilla on ollut harvinaisen suuri siviiliuhriluku.

Suurien siviiliuhrien, sekä yksittäisten vakavien ylilyöntien takia paikallisten epäluulo länsimaita kohtaan. Tätä pidetään erittäin suurena syynä väkivaltaisuuksien jatkumiselle. Yhdysvallat nähdään suurena pahana ja sodan lietsojana. ”Sota terrorismia vastaan” on nähty sotana islamia vastaan, vaikka Barack Obama on tämän kiistänyt. Tämä on aiheuttanut paikallisväestössä epäluuloja miehittäjiään kohtaan.

Tulevaisuuden kysymykset

Tilanne Irakissa ei ole yhtä kriittinen kuin vuonna 2006, jolloin maan sisäinen väkivalta oli suurimmillaan, mutta tilanne ei ole vieläkään rauhoittunut kokonaan. Ei ole sotaa, mutta ei rauhaakaan. Tilanne Irakissa on etenkin Yhdysvaltojen joukkojen vetämisen jälkeen vuonna 2011 parantunut.

Shiia ja Sunnimuslimien välinen kostonkierre on vähentynyt, mutta paikalliset erot ovat suuria. Esimerkiksi Bagdad on jakautunut Sunni ja Shiia alueisiin, eikä vallassa olevat Shiiat päästä Sunneja tärkeisiin virkoihin yliopistoissa tai hallituksessa. Aiemmin verinen sisällissota on nyt vaihtunut pehmeämmäksi alueelliseksi, instituutionaaliseksi ja psykologiseksi erotteluksi. Lukuunottamatta satunnaisia pommituksia, vuoden 2012 maaliskuu oli rauhallisin kuukausi sitten vuoden 2003 alkaneen Irakin sodan. ”Ainoastaan” 112 Irakilaista siviiliä oli kuollut väkivaltaisuuksiin tuolloin.

Yhdysvaltain joukkojen lähdettyä Irakista vuonna 2011 joulukuussa, on maan johto alkanut kritisoimaan avoimemmin Yhdysvaltojen toimista. Irak on ärsyyntynyt mm. USA:n miehitämättömistä vakoilulennokeista, joiden partiointi loukkaa Irakin mukaan maan suvereeniteettia. Myös Yhdysvaltojen ”superlähetystö” on kiistakapula Bagdadissa. Yhdysvallat rakennuttivat Irakiin massiivisen lähetystökokonaisuuden, joka on kuin pieni kaupunki. Lähetystössä asuu lähes 16000 ihmistä, joista noin 8000 on sotilaita. Lähetystön olemassaoloa on kritisoitu niin Yhdysvalloissa kuin maailmallakin kalliiksi ja hyödyttömäksi laitokseksi. Lähetystön kulut vuodessa on noin 6 miljardia euroa.

Vuoden 2011 keväällä alkaneen arabikevään myötä myös Irakissa on alkanut muiden arabimaiden tapaan mielenosoitukset ja mellakat. Mielenosoituksissa vaadittiin uudistuksia peruspalveluihin, turvallisuuteen, korruption vähentämiseen ja elintason parantamiseen. Erityisen huolissaan Irak on ollut Syyrian tilanteesta. Irak sulki Syyrian välisen rajan ja käännyttivät syyrialaispakolaisia, jotta suuremmat levottomuudet eivät leviäisi maahan.

Lähteet:

http://global.finland.fi/Public/default.aspx?contentid=40978

http://www.hs.fi/ulkomaat/Irak+huolissaan+Syyrian+kriisin+levi%C3%A4misest%C3%A4/a1305576559021

http://www.globalis.fi/Konfliktit/Irak

http://lens.blogs.nytimes.com/2012/10/24/in-postwar-iraq-neither-war-nor-peace/?ref=iraq

http://www.nytimes.com/2012/01/30/world/middleeast/iraq-is-angered-by-us-drones-patrolling-its-skies.html?pagewanted=all

http://www.bbc.co.uk/news/world-middle-east-14542954

http://www.bbc.co.uk/news/world-middle-east-14546763

http://www.bbc.co.uk/news/world-middle-east-18420488

http://www.hs.fi/ulkomaat/Irak+sulki+rajanylityspaikan+Syyrian+rajalla/a1305584812087

http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=40966

http://www.huffingtonpost.com/2011/09/16/us-embassy-iraq-state-department-plan_n_965945.html

http://www.huffingtonpost.com/2012/04/03/iraq-shiite-sunni-divide_n_1400546.html

http://yle.fi/uutiset/internetsivusto_julkaisi_videon_siviileja_tappaneesta_yhdysvaltain_helikopteri-iskusta/5693901

Kuvat:

http://www2.hs.fi/extrat/hsfi/ulkomaat/kuvat/irak.html

http://news.bbcimg.co.uk/media/images/61977000/jpg/_61977928_iraq_marshes_g.jpg

http://www.globenet.free-online.co.uk/images/iraq-war-bc.gif

http://wemeantwell.com/blog/wp-content/uploads/2012/02/embassyiraq.jpg

http://nimg.sulekha.com/others/original700/iraq-bombing-2009-12-29-20-43-38.jpg

http://www.amnesty.org.nz/files/u1/iraq-bombing-after-560x400.jpg

Videot

http://www.youtube.com/watch?v=5rXPrfnU3G0

http://www.youtube.com/watch?v=GoEsN6mDLfs