Kiinan ja Japanin saarikiista

KIINAN JA JAPANIN SAARIKIISTA

Kiistan juuret

Kiina ja Japani ovat kiistelleet siitä, kummalle valtiolle Itä-Kiinan merellä sijaitseva saariryhmä kuuluu. Japanilaiset kutsuvat saariryhmää Senkaku- ja kiinalaiset Diaoyu-saariksi. Etelä- ja Itä-Kiinan merillä sijaitsevien saarten omistusoikeuksista kiisteleminen ei ole valtioiden välillä uutta. Senkaku/Diaoyu-saaret eivät ole ainoita historian aikana välien kiristymistä aiheuttaneita saaria ja niistä on kiistelty aiemmin. Syksyllä 2010 kiinalainen kalastusalus ja japanilainen partioalus törmäsivät saarten läheisyydessä, mistä seurasi diplomaattinen kriisi. Syksyllä 2012 kiistely asumattomista kalliosaarista kiihtyi uudelleen. Kiistan kolmas pyörä on Taiwan, jonka läheisyydessä saaret sijaitsevat ja se on vaatinut niitä itselleen, mutta on kahdesta pääkiistakumppanista selkeästi Kiinan puolella. Kiistasaarten sijainti

Kyseisten saarten omistusoikeudet ovat olleet epäselviä, viimeksi ne olivat japanilaisen Kuriharan perheen omistuksessa. Kiina on perustellut omistusoikeuttaan Ming-dynastian (1368–1644) ajalta peräisin olevalla omistusoikeudella. Niiden omistajaksi on arveltu myös Yhdysvaltoihin elämänsä rakentanutta kiinalaisnaista, jonka isoisälle leskikeisarinna Ci Xi oli antanut muutamia saarista yli sata vuotta sitten. Japani otti 1895 saaret haltuunsa sotasaaliina ja ensimmäisen maailmansodan seurauksena ne siirtyivät Yhdysvaltojen hallintaan. Yhdysvallat palautti saaret Japanille 1972. Yksi merkittävä syy saarten omistushaluun on geopoliittinen, niiden läheisyydessä on arveltu löytyvän maakaasua ja öljyä. Lisäksi ne sijaitsevat tärkeällä laivareitillä.

 Tapahtumat 1930-luvulla ja toinen maailmansota

Kiinan ja Japanin suhdetta voisi kuvailla viha-rakkaussuhteeksi. Ne ovat olleet ja ovat edelleen toisilleen erittäin tärkeitä kauppakumppaneita. Välejä ovat vuosisatojen aikana hiertäneet erilaiset kiistat ja erityisesti toisen maailmansodan aikaiset tapahtumat. Japanilaiset hyökkäsivät sisäisten ristiriitojen heikentämän Kiinan koillisosiin, eli Mantšuriaan, vuonna 1931 ja perustivat sinne Mantšukuon nukkevaltion 1932. Seuraavana vuonna Japani laajensi miehitysaluettaan Pohjois-Kiinaan, jonne perustettiin myös nukkevaltio. Vuonna 1937 alkoi säännöllinen sota maiden välillä ja japanilaiset saivat koko Koillis-Kiinan hallintaansa suurhyökkäyksellään. Samana vuonna he suorittivat Kiinan silloisessa pääkaupungissa Nankingissa laajamittaisen ja äärimmäisen raa´an verilöylyn. Toisen maailmansodan aikana japanilaiset miehittivät Koillis-Kiinan lisäksi Kiinan rannikkokaupunkeja hankaloittaakseen Kiinan ja länsiliittoutuneiden huoltoyhteyksiä ja sotatoimia. Japanilaisten Kiinan miehittäminen loppui 1945 Yhdysvaltojen japanilaisiin kaupunkeihin, Hirošimaan ja Nagasakiin, pudottamien atomipommien seurauksena, sillä Japani antautui ja toinen maailmansota päättyi. Kiinalaiset kokevat miehityksen edelleen häpeallisenä, mutta ovat katkeria japanilaisten suhtautumistavasta asiaan. Japanilaiset kiistävät tapahtuneet karmeudet ja vääristelevät historiaa esimerkiksi koulukirjoissa.

 Saarikiistan viimevaiheet

Saarikiistan aktualisoituminen kesällä 2012 sai alkunsa, kun Japani ilmoitti ostavansa kolme viidestä Senkaku-saarten pääsaarista japanilaiselta Kuriharan perheeltä. Huhtikuussa 2012 Tokion nationalistien kuvernööri Shintaro Ishira oli jo ilmoittanut kaupunginhallituksen keräävän rahaa saarten ostoon. Kiina ei pidä japanilaisperhettä saarten omistajana, eikä näin ollen Japanin ja Kuriharojen saarikauppoja oikeutettuina. Kiista on ilmennyt diplomatiana valtioiden johdon välillä. Sopuun pääseminen on molemmille maille tärkeää, sillä laajempi konflikti aiheuttaisi suuria taloudellisia tappioita kauppakumppaneille, eikä olisi edullista Itä-Aasian yhteistyön kannalta.

Kiinassa on osoitettu mieltä, muun muassa Japanin suurlähetystön läheisyydessä, saarikiistan tiimoilta ja vaadittu Japania palauttamaan Diaoyu-saaret Kiinalle. Mielenosoituksissa on jopa huudettu sotaa Japania vastaan. Kiinassa asuvien japanilaisten tilanne ei ole ollut erityisen mukava ja Japani on kehottanut heitä pitämään oman turvallisuutensa vuoksi matalaa profiilia. Kiinalaiset kansalaisaktivistit ja nationalistit ovat tehneet ilkivaltaa Kiinassa toimiville japanilaisyrityksille ja japanilaisia tehtaita sekä yrityksiä joutui sulkemaan oviaan. Panasonicin ja Toyotan toimitiloja sytytettiin tuleen ja japanilaisten automerkkien, Hondan, Nissanin ja Toyotan myynti on romahtanut Kiinassa lähes 50 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Tästä on seurannut taloudellisia tappioita. Väkivaltaisuuksissa ei kukaan ole menettänyt henkeään, eikä aseita ole käytetty.

Kiinan kommunistinen puolue hyötyi heränneestä nationalismista vallanvaihtonsa alla, sillä se yhdisti hajanaista kansaa ja vei huomiota pois hallinnon epäkohdista. Virkavalta ei Kiinassa estänyt mielenosoituksia, se vain valvoi, etteivät ne mene liian pitkälle. Japanissa kansalaisten aktiivisuus asian suhteen ei ole ollut niin suurta. Lähinnä ääriryhmät ovat nostattaneet kansallistunnettaan kaduilla Japanin lippuja kantaen. Kiistellyillä saarilla on käynyt japanilaisia ja kiinalaisia aktivisteja pystyttämässä omien valtioidensa lippuja ja saarille on uitu Kiinasta. Saarten edustalla Japanin rannikkovartioston alukset ampuivat saaria lähestyneitä taiwanilaisia kalastusaluksia vesitykeillä, mikä kuumensi kiinalaisten tunteita entisestään.                                                           

Audio saarikiistasta

Ylen uutisia saarikiistasta

Lokakuun lopulla 2012 Kiinan ja Japanin varaulkoministerit, Chi­kao Ka­wai ja Zhang Zhi­ju­nin,  tapasivat Shanghaissa ja neuvottelivat saarikiistan ratkaisusta. Diplomaattiseen ratkaisuun ja sopuun pääseminen on molemmille osapuolille hyvin tärkeää ja selkeä pyrkimys. Sodan julistaminen Kiinassa on jäänyt kansalaisaktivisteille ja molempien valtioiden johto pyrkii diplomatiaan. Ratkaisun saavuttamine ei varmasti tule olemaan helppoa ja nopeaa, mutta sitä pyritään koko ajan saamaan aikaiseksi. Mikäli Kiina ja Japani eivät keskenään pysty saamaan sitä aikaiseksi, sen edistämiseksi voi toimia jokin muu valtio sovittelijana tai Yhdistyneet Kansakunnat.

LÄHTEET:

http://www.finland.or.jp/public/default.aspx?nodeid=44377&contentlan=1&culture=fi-FI 12.11.2012

http://www.hs.fi/digilehti (arkisto) 12.11.2012 , 19.11.2012

http://areena.yle.fi/?q=kiina+japani+saarikiista&media=video 12.11.2012

http://fi.gbtimes.com/kuuma-linja-kiinaan/kuuma-linja-kiinaan-japanin-ja-kiinan-kinastelu-saarista-jatkuu 12.11.2012

http://maps.google.fi/ 17.11.2012

http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/kiinan-ja-japanin-saarikiista-karjistyi-vakivallaksi/2012/09/1617524 12.11.2012

Kohi Antti, Palo Hannele, Päivärinta Kimmo, Vihervä Vesa, Forum III Kansainväliset suhteet, Otava, Keuruu, 2011

Magnusson Thomas, Rosenfeldt Niels Erik, Weibull Jörgen, Otavan suuri maailmanhistoria 17; Toinen maailmansota, Otava, Keuruu, 1986